Kaupunginvaltuusto 25.9.

  Ajankohtaista

Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontui 25.9. Asialistalla oli muun muassa Hippos-hankkeen periaatepäätösten tarkentaminen sekä Älylän asemakaavan muutos ja tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä. Hippos-hankkeen vaiheistaminen erillisiksi rakennushankkeiksi sai koko valtuuston hyväksynnän puolentunnin keskustelun päätteeksi.

Myös Älylän asemakaavan muutoksesta ja tonttijaon hyväksymisestä asemakaavan yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua, jonka aikana valtuutetuistamme Juha Suonperä sekä Katja Isomöttönen käyttivät puheenvuorot kaupunginhallituksen pohjaesityksen puolesta. Keskustelun jälkeen kaava hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti.

Lue tästä Juha Suonperän koko puheenvuoro:

”Älylän alue on Jyväskylässä ainutlaatuinen, eheänä säilynyt 1900-luvun alun puutarhakaupunkia edustava kokonaisuus ja vuonna 2009 se liitettiin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Älylän ja Seminaarinmäen asuinalue on kaupunkimme ainoa 1900-luvun alun ehjä kokonaisuus. Älylän nykyiset asemakaavat on laadittu ennen valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen ensimmäisen inventoinnin (RKY 1993) laatimista, eivätkä ne ota huomioon alueen valtakunnallista arvoa. Nykyiset alueen asemakaavat ovat ohjausvaikutuksiltaan siis vanhentuneita, eikä niiden perusteella siten voida myöntää alueelle rakennuslupia. Jotta niitä voitaisiin myöntää, täytyy asemakaava päivittää niin, että tehdään alueelle suojelukaava ja mahdollistetaan lisärakentaminen kulttuuriympäristön arvoja varjellen. Esitetyllä kaavallahan nyt siis mahdollistettaisiin alueelle uudisrakentamista.” 

Älylän on rakentunut aikansa ihanteiden mukaisesti väljäksi ja vehreäksi huvilakaupunginosaksi. Alueen rakennukset ovat arvokkaita erityiskohteita. Älylä edustaa sivistyneistön huvilakaupunginosarakentamista 1900-luvun alusta ja alueella on useita tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä rakennuksia. Nuorena kaupunkina Jyväskylässä ei ole paljolti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä asuinalueita tai rakennuskantaa. Mielestäni pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja suojella jäljellä olevia merkittäviä kohteita ja myöntää lisärakennusoikeutta niin, että kulttuurihistorialliset arvot säilytetään.

Kaavamuutos laitettiin vireille syksyllä 2016, joten sitä on muokattu nyt seitsemän vuotta. Siitä on keskusteltu paljon eri osapuolten kanssa, pidetty asukastilaisuuksia, otettu huomioon paljon lausuntoja, mielipiteitä ja muistutuksia. Esitetyssä kaavassa on huomioitu niin paljon eri osapuolten näkemyksiä ja tarpeita kuin mahdollista kuitenkin niin, että valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on säilytettävissä.”